Taas yks viikko vierähti koulussa ja lukujärjestyksessä oli puuhommia ja savitöitä eli keramiikkaa. Viimeksi mainitulla kurssilla aloin tehdä pääprojektiani eli udua. Wikipedia kertoo udusta näin: ”Udu on nigerialainen keramiikasta valmistettu rumpusoitin, jota on käytetty igbo- ja hausakansojen musiikissa. Kun ruukun kyljessä olevaan reikään lyödään kämmenellä, syntyy pehmeitä, matalia ääniä.”
Teen udun mustasta savesta, joka ennen uuniin menemistään näyttää suklaanruskealta. Suorastaan herkullisen värinen! Tohon udun puolikkaaseen meni muistaakseni noin vajaa pari kiloa savea, joten mun lompakko huutaa hätähuutoja, kun lasku tästä kurssista tulee.
Tein noin kahden sentin paksuisia isohkoja lättyjä udun muottiin ja nyt noi lätyt näkyy hyvin tossa kumotussa puoliskossa. Homma eteni tuosta siten, että siistin ton puolikkaan päällipuolen tasaiseksi ja aloin tehdä toista puoliskoa muottiin. Torstaina kävin vielä ennen päivällistä yhdistämässä nuo puoliskot toisiinsa, eli nostin tuon kuvassa olevan puolipallon muotissa olevan puolikkaan päälle, ennen sitä toki vähän viiltelin muotissa olevan reunoja ja roiskin reunoille lietettä, eli samasta savesta tehtyä savi-vesi-sotkua.
Sit mukin avulla tein päällimmäiseen puolikkaaseen isohkon reiän ja sokkona piti puolikkaat yhdistää toisiinsa sisäpuolelta. Hommat jäi siihen vaiheeseen, kun tulikin jo perjantai ja kotiinlähdön aika. Alkavalla viikolla alan sit siihen reikään tekeen makkaratekniikalla torvimaista suuaukkoa.
Tuli siellä keramiikkatunneilla tehtyä kippokin.
Muotista irrottaminen voi olla joskus haasteellista (udua en edes yrittänyt itse irroittaa, sen hoiti meidän savi- ja lasitöiden ope). Paineilma on hyvä apu irrottamispuuhissa.
Stögiskin on edistynyt. Sehän näytti tältä ennen raakapolttoa:
Uunissakäynnin ja alilasituksen ja lasituksen jälkeen tuhkis on nyt tämmöinen:
Ja aiemmin kun tein savipalloista isohkon kipon, työstin sitäkin vielä lasitteilla:
Niin joo ja sitten se Metodistikirkon logo, risti ja liekki. Meni vähän vi…turalleen. Ajatuksena oli että punaisesta lasimurskasta tulee sulatettu PUNAINEN liekki.
No, minkäs teet. Aina ei voi onnistua.
**********
Puutöissä aiemmin aloin tekeen palapeliä. Edellisessä postauksessani olin hahmotellut variksenpelättimen paperille ja siitä vanerille. Sit maalasin akryyliväreillä palapelin.
Sitte piti hahmotella mitenkä vetelisin palapelin lopulliseen muotoonsa, eli lehtisahalla paloiksi. Perinteisiä palapelin paloja en halunnut, joten mieleeni hiipi Tetris-pelistä tutut palaset. Ne sit piirsin tuon vaneritaulun takapuolelle.
Tulis varmaan niin. Koulussa on kaksi lehtisahakonetta, joissa molemmissa on puolensa. Toinen tekee ohutta sahausjälkeä ja toisella voi vedellä kappaletta ihan kuin päin vaan, siinä on siis sahan terät yltympäriinsä. Ja tällä jälkimmäisellä tulee leveää sahausjälkeä. Mä päädyin siihen ohuen sahausjäljen tekevään koesahauksen jälkeen ja huomasin aika pian, ettei mun taidot riitä sahaan Tetris-paloja. Tai ainakaan siistejä ja suoria Tetris-paloja. Joten lopputulos oli tämä:
Tää julkaisu on näemmä nyt tämmöinen Ei-mennyt-niinkuin-Strömsössä, mut oppia ikä kaikki. Kai. Oli miten oli, aloin tehdä myös seinäkelloa.
Sit vähä akryylimaalia pintaan.
Tämmöttis tällä viikolla. Yritän napsia fotoja ens viikolla paljon lisää, ens viikon jälkeen kun alkaa talviloma! Morjens!
Hyvä hyvä!! 😀
Ihanat nakkisormeni bongattu!