Tulinkin jo tänään torstaina kotiin Kankaanpäästä, kun isäntä lähti maamme pääkaupunkiin keikalle ja koiruus tarvitsi hoitajaa. Jää nyt huominen nahkatyö väliin, ohjelmassa olis ollut opintovierailu johonkin Kankaanpään seudulla olevaan putiikkiin.
Tällä viikolla on tehty silti nahkatöitä ja punontaa ja onpa meillä metallitöitäkin ollut, tosin omalta osaltani metallityöt ovat jääneet kenkätelineen suunnitteluun. Niin no joo, tänään itseasiassa hitsasin MIGillä ihan vain koeluontoisesti.
Nahkatöissä jatkoin kummityttöni töppösiä.
Tein myös aikani kuluksi parit sähkötupakan kotelot lisää.
Aika laiskasti näemmä olen tällä viikolla kuvia ottanut, nahkatöistä ei näköjään ole yhtään enempää kuvia. Punonnasta innostuin oikein todenteolla pääsiäisen aikaan, kun olin tuonut kotiin kahvipussit sekä kesken jääneen rottinkityönikin.
En mä ihan tyytyväinen ole tuon ensimmäisen rottinkityöni aloituskohtaan. Oli olevinaan aika vaikeaa saada loimet asettuun. Vaan tein tuon korin sitkeästi loppuun ja sitten vasta aloitin uuden.
Tässä välissä voisinkin näyttää, mitä ihanuuksia opellamme oli esittelyssä punontatunnilla.
Otin eilen päivän päätteeksi uuden rottinkikorin alun mukaani asuntolaan ja koko illan sitä väsäsin. Voi veljet, että se on mukavaa ja koukuttavaa!!
Ja hei, tää ei oo edes kallista! Tuon korin hinnaksi tuli huikeat 88 senttiä! Mä niiiiin alan tekeen noita enemmänkin!
Pääsiäisenä täällä himassa pyörittelin noita Promarkereitani (KYLLÄ, tämäkään postaus ei välty Promarkereilta!). Viikolla olin funtsinut, että isompi penaali täytyy saada, koska mun 29 Promarkeria ei todellakaan mahdu tavan penaaliin. Otin asuntolahuoneestani mukaani itse värjäämäni kankaan ja pyöräytin siitä yhdessä ehtoossa Promarker-penaalin.
Kankaan siis värjäsin itse viime syksynä opistolla, kun meillä oli kankaankuviointia. Kankaan alkuperäinen väri oli vaaleanpunainen ja se rätti oli meillä joskus verhona. Uuden elämän saaneena pussukka nielee kaikki mun Promarkerit ja on vasta puolillaan, eli vielä voin huoletta hankkia lisää Promarkereita.
Aasinsiltana kerronkin, että aikoinani tekstasin erään tamperelaisen kivijalkakaupan ikkunamainokset ja tänään kyseisessä firmassa poiketessani oli puhe, että jatkaisin taas mainosten tekoa uudelle kauppiaalle. Kummityttöni äidille tekstailin asiasta ja hän kiteytti aika hyvin asian näin: ”Myönnä, että sun tuleva ja ikuinen ura on pyntsän tussityttö!” Kjäh, mulla taitaa olla aika läheinen suhde kaikkien tussien kanssa! :love:
Tulipa tällä viikolla tehtyäkin yksi Promarker-työ:
Mulla on viime viikkojen aikana noussut yksi unelma yli muiden. Se liittyy tietysti Promarkereihin ja niiden käyttämiseen. Unelmaan liittyy myös ihana kämppikseni. Meistä kuullaan vielä!!